Tammikuun 2018 tarinaa

FM Mauri Junttila

Päivät pidentyvät

Kauniina 1950 – luvun tammikuisena pakkasaamuna huomasi aamulla Haurukylän kansakouluun hiihdellessä päivän jo pidentyneen. Koulu alkoi niinä aikoina tavallisesti aamulla kello 09:00. Silloin saattoi olla jo hiukan valonkajoa taivaanrannalla kouluun mennessä. Lumisadepäivinä sitä vastoin oli hämärää läpi päivän.

Joululahjasuksilla kouluun

Hiihtovälineinä 1950 – luvun koululaisella saattoivat olla joululahjasukset, – sauvat ja jopa monot. Suksina niinä aikoina oli esimerkiksi Esko Järvinen – merkkiset sälesukset. Suksia saatiin siis jo niinä aikoina hyvinä sälesuksina. Niissä olivat esimerkiksi kovasta hickorypuusta tehdyt reunat.

Oman aikansa uutuuksia sälesukset olivat. Kotona veistetyt mäystinsukset alkoivat jäädä historiaan. Suksisauvat kokivat myös muodonmuutoksen ja uudistuksen.

Suositut ja hyvät suksisiteet olivat metalliset ns. Y – siteet. Oli myös Voitto – merkkisiä metallisia suksisiteitä. Sangen suosittuja niinä 1950 – luvun aikoina olivat myös Karhu – merkkiset sälesukset. Paljon hiihtäneellä ja hyvin hiihtokilpailuissa pärjänneellä korvenkyläläisellä koululaisella Matti Tolvasella olivat Karhu – merkkiset sälesukset ja niissä olivat hyvät rotanloukuiksi sanotut metalliset suksisiteet.

Valoilmiöitä

Tyrnävän Korvenkylän Alasaarelan talon kohdalla oli talvisina pakkasaamuina nähtävissä erikoisempia valoilmiöitä. Vajaan 40 km:n päässä olevan Oulun kaupungin kerrostalot erottuivat taivaanrannalla korkeina, monine kirkkaine valoineen. Kyseiset kaupungin kerrostalovalot, valoilmiöt olivat eräänlaisia kangastuksia.

Kangastuksia voidaan nähdä usein myös kesäisin. Esimerkiksi kesäisenä hellepäivänä autoilijan tai pyöräilijän edessä oleva maantie näyttää joskus, ettei se enää jatku suoraviivaisesti tavallisena maantienä.Se vaikuttaa ja näyttää olevan edessäpäin, kuin kummasti kerroksittain. Kangastukset valoilmiöt näyttivät toisinaan myös kuin, että edessäpäin maantiellä olisi ollut kuin suuria vesirapakoita, – lammikoita.

Erikoisia valoimiöitä ja luonnonilmiöitä nähtiin myös metsissä tai metsän reunoissa. Jotkut vanhat puunkannot ja vanhat puunjuuret ja vanhat, joskus maahan pudonneet oksat kiiltelivät maanpinnan tasolla, kuin niissä olisi ollut valaisevaa fosforia.

Kalakauppiaat kulkivat ennen autoillaan syrjäkylillä myyden kulkukaupalla silakoita ja muita pieniä kaloja. Kun, niitä oli laitettu pirtin lattialle vadille ruuaksi kissalle. Ne saattoivat kiiltää siellä yöllä fosforin lailla. Niitä sanottiin kalastetun Oulunlahdesta ja sieltä lähistöltä. Niissä oli fosforia – saastetta.

Suojasäita

Talvet olivat ennen vanhaan Tyrnävän ja Temmeksen seuduilla aina runsaslumisia pakkastalvia. Mutta, monena 1950 – luvun talvena oli myös kovia suojasäitä. Silloin, leikittiin iloisina ja puuhakkaina suurissa lumikinoksissa ja tehtiin esimerkiksi kookkaita lumilinnoja ja runsaasti lumiukkoja hiilinenineen.

Vaivansa oli suojakelistä suksilla koulussa kulkiessa. Suojakelin voiteita oli vähän ja niitä ei osattu käyttää. Suojasäällä satanut lumi tarttui, pakkaantui suksen pohjiin. Oli helpompaa kantaa sukset olalla ja kävellä ladulla.

Temmeksen Haurukylän kansakoulun luona ollut Temmesjoen Hoikkalan törmän koululaisten mäki oli suojasäiden jälkeen jäinen, liukas ja turhan kova. Oli vaara loukkaantua mäessä. Suksia siellä meni poikki silloin tällöin.

Suojasään jälkeen tuli tavallisesti pakkasia. Kovat jäiset hanget ja suksenladut olivat hiihtäjille huonoja ja suksen pohjia kuluttavia. Niissä saattoi lähteä suksien pojista voiteet ja vaivalla paahdetut tervaukset pois.

Suksen pohja saattoi kulua valkoiseksi paljon kovalla hiihdetyn hankihiihdon jälkeen. Joskus kulumat olivat niissä niin kovat, että suksenpohjan urakin katosi. Se kului tyystin pois. Kovilla jäisillä hankikeleillä oli suuri vaara hiihtää sukset piloille.

Kansakoulussa kuljettiin

Haurukylän kansakoulu oli monien lasten opinahjo esimerkiksi taannoisella 1950 – luvulla. Paljon oli talviaamuisin koululaisten suksia ja sauvoja nojallaan koulun seinää vasten. Keväisin ja syksyisin lapset kulkivat kävellen kouluun. Pyöräilyä kouluun alkoi tulla enemmän esille vasta myöhäisellä 1950 – luvulla.

Temmeksen Haurukylän kansakoulu aloitti toimintansa 1920 – luvulla. Se alkoi toimia ensin vuokralla viereisen Mikkolan talon suuressa pirtissä. Kansakoulu sai myöhemmin oman koulurakennuksen vierestä. Haurukylän kansakoulu laajentui paljon ns. sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tullessa kansakouluikään.

Maailma muuttuu

Ensin maaseudun kyliin saatiin kaivattuja kyläkouluja ja sitten niitä alettiin lakkauttaa. Kansakoulu on ollut lakkautettuna Haurukylästäkin jo kymmeniä vuosia sitten. Lapset alkoivat käydä kansakoulunsa ja myöhemmän ajan peruskoulun mukavilla lyhyessä ajassa kauas ehtineillä, joutuisilla koulukyydeillä kaukana kotoa.

Sen voi uskoa vaikuttaneen paljon yhteiskunnassamme, kun saimme viisipäiväisen työviikon vuonna 1966. Peruskouluuudistuksen voi arvella olevan jollain tapaa yhteydessä koululaistenkin työviikkoa muuttaneeseen 5 – päiväiseen työviikkoon.

Kyläkoulussa kulkemisen pitkä historia

Kansakouluja alettiin perustaa jonkin verran kauan sitten Venäjän keisarillisen kouluasetuksen ja määräyksten mukaan. Niitä alettiin perustaa autonomiseen Suomeen 1860 – luvulta lähtien.

Pohjois – Pohjanmaan Liminka, edistyneenä maalaiskuntana sai ensimmäisen kansakoulunsa eli ns. kivikoulun kirkonkylään jo vuonna 1866. Eräs maaseudun lapsi ylitemmesläinen vuosina 1900 – 1952 elänyt Yrjö Erkki Junttila oli käynyt nuorena kansakoulunsa kotinsa vieressä Temmeksen kirkonkylän kansakoulussa.

Kyläkouluja aiemmin oli ollut seurakuntain ylläpitämiä ns. lukkarinkouluja. Niissä oli opetettu vain lukemaan. Ei siis kirjoittamaan. Pääpaino lukkarinkouluissa oli ollut raamatunhistorian kertomuksissa. ”Akanottolupa” oli aikoinaan ollut lukkarinkoulun suorittamisen takana.

Supistetussa kansakoulussa opittiin

Nuoreen Suomeen saatiin yleinen oppivelvollisuus vuonna 1921. Se tuli uuden tasavaltamme presidentti K.J.Ståhlbergin alkuaikana. Siitä kaavailtiin 6 – luokkaista.

Taloudelliset olot kansan keskuudessa olivat ennen olleet hyvin huonot, ankarat, surkeat ja karut. Ei köyhillä kunnillakaan juuri ollut varaaa perustaa kansakouluja, saati rakentaa niihin uusia koulurakenuksia.

Monen lapsen kansakoulun käynti jäi esimerkiksi 1930 – luvun ankarana pula – aikana, taloudellisen taantuman aikana vain 4 – vuoden mittaiseksi. Se piisasi monina silloisina hädänalaisina vuosina pakollisen oppivelvollisuuden suorittamiseksi.

Historian tuntemalla pula – aikanamme noin vajaa 90 vuotta sitten, moni maaseudun lapsi joutui lähtemään raskaisiin savotta – ja uittotöihin heti hiukan vartuttuaan. Niitä töitä oli ollut silloinkin, niinä huonoina taloudellisen taantuman aikoina. Koulun käynnit saivat jäädä monilta lapsilta vain muutamien vuosien mittaisiksi.

Äärimmäisissä maaseudun kurjuustapauksissa suuressa lapsiperheessä saattoivat olla vain yhdet kunnolliset kengät. Koulumatkat olivat ennen myös olleet hyvin pitkiä.

Lasten lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan oppimisessa oli tarvittu paljon omatoimisuutta. Perheen vanhemmat lapset olivat opettaneet nuorempia siskojaan ja veljiään.

Opetusmateriaalia oli myös olleet vähänlaisia. Vanhan ajan kauppaostosten käärepaperit, paperisäkit ja paperipussit soveltuivat uusiokäyttöön piirustus – , kirjoitus – ja laskento alustoiksi. Vanhempien siskojen ja veljien käyttämiä koulukirjoja lukivat edelleen pienemmät siskot ja veljet.

Erilaisuuksia 1930 – luvun laman aikana

Erilaisuuksia oli ollut 1930 – luvun lama – aika. Taannoisella vuosikymmenellä 1930 oli esimerkiksi ollut pitkä lämpimien kesien kausi. Kyseistä taloudellisen taantuman, ikävää pula – aikaa ei voi verrata vanhan ajan 1860 – luvun suuriin nälkävuosiin.

Ihmiset olivat oppineet jonkin verran päivittäisen talousrahan käyttöön 1920 – 1930 luvuilla. Jokapäiväisestä käyttörahasta ennnenkaikkea oli pulaa 1930 – luvulla. Pankkilainojen lainojen lyhennyksiin olisi myös tarvittu selvää rahaa. Veronmaksuja oli sillon myös toisilla.

Satoisan makoisan leipäviljan ja osin kotieläimillekin ruuaksi annetun hyödyllisen melko satoisan vehnän viljely levisi kauas pohjoiseen aina Rovaniemelle ja kauas Kemijokivarteen saakka. Tyrnävän isännät perustivat kuntaansa harvinaisen vehnämyllyn 1930 – luvulla. Sitä ennen pohjoisin vehnämylly oli ollut Kalajoen Tyngän mylly.

Pula – aikana oli ollut paljon maatalojen pakkohuutokauppoja. Pankit omistivat niinä aikoina paljon heille tuottamattomia maatiloja. Niitä oli myös vuokrailtu viljelijöille pankkien toimesta.

Tyrnävänjoki varressa oli ollut kookkaita, joitakin ns. manttaalitaloiksi sanottuja suurtiloja. Niistä osa siirtyi pula – aikana pankkien omistukseen. Monet niistä saivat Tyrnävällä uusia pirteitä maahenkisiä isäntiä kohta viime sotien jälkeen Karjalan ja Kuusamon sotaevakoista.

Taannoinen 1930 – luvun suuri taloudellinen lama oli vaiva koko Suomessa. Pohjois- Pohjanmaan piippolalainen kirjailija Pentti Haanpää kirjoitti romaaneissaan myös pula – ajasta. Hän kirjoitti kokemuksista pääasiassa maaseudun ihmisten kokemina.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangastus

http://ilmatieteenlaitos.fi/tahtitieteelliset-vuodenajat

https://www.yrittajat.fi/yrittajat/a/yrittajan-abc/tyonantajan-abc/tyoaika/arkipyhat-2018-567825

https://www.uusimaa.fi/artikkeli/469213-unohdettu-historia-kultakaudella-neljannes-suomen-puusuksista-valmistettiin-porvoon

https://fi.wikipedia.org/wiki/Esko_J%C3%A4rvinen

https://www.urheilumuseo.fi/portals/47/virtuaalimuseo2009/42hakulinen.swf

https://vanhojamainoksia.blogspot.fi/2017/03/rotanloukku-1953-ja-y-side-1951.html

http://www.kirjastovirma.fi/tyrnava/hiihtajaiset

http://historiantapahtumia.omablogi.fi/kansakoulujen-hiihtokilpailujen-historiasta/

http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/KOLMASTOISTA.html

http://metsastajaliittofi.adv3.nebula.fi/liitteet/jahti/jahti2011_2_s21.pdf

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001195785.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu

https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf

http://www.kirjastovirma.fi/kulttuuri-identiteetti/13

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/pentti-haanpaan-isannat-ja-isantien-varjot-kertoi-siita-mista-haluttiin-vaieta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Haanp%C3%A4%C3%A4

http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/8kieletkirjallisuus/kirjallisuus/kotimainen/haanpaa/02_tuotannosta

http://brantberg.fi/Haanpaa%20Pentti.htm

mauri junttila syksy 1958

One thought on “Tammikuun 2018 tarinaa”

  1. Hei, tämä on kommentti.
    Poistaaksesi kommentin, kirjaudu sisään ja lue artikkelin kommentit. Jokaisen kommentin kohdalla on linkki, josta voit halutessasi muokata tai poistaa kommentin.
    Kommentoijien avatarit tulevat Gravatarista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *