vuosi2019

  • Tyrnävän Keskikylän Samppa ja Anna Pikkaraisen kasvattitytön Eilan Heikki poika perusti Keskikylän Pikku – Koivikkoon muutamien hehtaarien kokoisen tuottoisan kaupallisen mansikkamaan. Nuoren Tyrnävän Keskikylän Junttilan Heikin kohtaloksi tuli tappava syöpä. Hän menehtyi nuorena syöpään. Junttilan Heikin vuonna 1955 syntynyt nuorempi Erkki veikka piti Keskikylän Pikku – Koivikon kaupallista mansikkamaata useita vuosia. Erkin melko nätti Ruotsin töistä hänelle löytynyt Mari Turunen niminen vaimo kävi esimerkiksi myymässä monena kesänä mansikoitaan nelostien levähdyspaikoilla Tupoksen ja Oulun välillä. Ei hänen tarvinnut niitä erikoisen kauan myydä, kun ne olivat jo myyty. Takavuosien valtion omistama valtava TVH (Tie – ja Vesihallitus) alkoi vuokrailla kesäisin valtamaanteiden varsien levähdyspaikkojaan kaupalliseen tarkoitukseen kesämansikan myyntipaikoiksi. Mansikan myyjiä niissä olikin usein lyhyen keskikeskikesämme aikana. Tyrnävän Keskiylän Junttilan Erkki oli nuorukaisena ollut useita vuosia hyvissä töissä Ruotsissa. Hyviä töitä hänelle olivat hankkineet sieltä Erkin Eila äidin Kirstinä sukuiset, jotka itse olivat olleet siellä jo kauan ja hyvissä ansioissa. Erkki oppi ruotsin ja hänellä oli esimerkiksi ollut nuorukaisena peräti ”viisipyttyinen” uusi komea Mersu henkiläauto. Siihen mukavaan varakkaaseen elämään Erkki lähti takaisin pienestä Tyrnävän Keskikylästä. Erkki jätti mansikkamaansa sinne. Niittylatoja Taaannoisella 1950 – luvulla Tyrnävän Korvenkylässäkin rakennettiin, naulattiin ahkerinamuun yleisen tavan mukaan kesäisin paljon pienehköjä raakalautaseinäisiä ja pärekattoisia niittylatoja. Ne tulivat talojen käyttöön jo kulloisen kesän heinäntekoihin. Heiniä niihin kerättiin tavanomaisesti heinäkuussa heinäntekoaikaa. Talvella niitä ajettiin kotikarjalle: lehmille, hevosille ja lampaille.
  • Pienet raakalaudoista tehdyt niittyladot rakennettiin tavallisesti vanhojen pyöreistä ohuista pienistä hirsistä rakenettujen tilalle. Esimerkiksi Tyrnävän Korvenkylän Lauri Alasaarela, Olli Laukka, Jussi Tolvanen, Toivo Kaikkonen, Ahti Pasanen, Alpo Pasanen, Ahti Vesala ja Oiva Junttila sekä esimerkiksi Tyrnävän Keskikylän Sulo Keränen, Veijo Tauriainen, Jaakko Korva, Kalle Lassila, Arvo Vikiö, Samppa Pikkarainen, Paavo Ikonen, Nestori Väisänen, Antti Latvalehto, Yli – Ikolat, Ikolat jne rakensivat joka kesä jonkin uuden heinäladon niityilleen. Entinen lahoava huonokuntoinen hirsinen niittylato purettiin ja käytettiin talossa polttopuina, hälläpuina esimerkiksi talokkaiden juhannusjuustokeittoon polttopuina. Tyrnävän Osuusmeijerin kookkaan saharakennuksen ulkoseinässä oli esimerkiksi 1950 – luvulla kiinteä pärehöylä. Se oli siellä avoimessa tilassa ulkoseinään kiinteästi kiinnitettynä, rakennettuna. Keväisin siellä höylättiin päreitä Tyrnävän kyläläisille useiden viikkojen ajan. Päreiden höylääjänä siellä oli toiminut esimerkiksi Tyrnävän Keskikylän eräs mies Jussi Pasanen. Sateen suojassa Eräänä kauniina kesäsunnuntaiaamuna 1950 – luvulla meitä Korvenkylän pyhäkoululaisia oli pyörälemässä Tyrnävän kirkkoon erääseen kesäsunnuntain jumalanpalvelukseen Korvenkylän pyhäkoulua pitäneen Lauri Alasaarelan johdolla. Menimme ensin Korvenkylästä Keskikylään Takalonlinjaksi sanottua multaista kylätietä. Päällemme nousi kova rankkasade tummine sadepilvineen. Sopivasti sillä kohtaa Korvenkylän kylätien Takalonlinjan vieressä oli keskikyläläisen Keräsen Sulon upouusi heinälato. Lato oli myös ollut juuri katettuna uutuuttaan hohtavilla vaaleilla päreillä. Lato tuoksui uudelle työstetylle puulle. Se antoi hyvän ja varman suojan sadekuurolta. Muutaman viikon päästä siitä sunnuntaista Keräsen Sulon heinälato oli jo heiniä täynnä. Sinne ei olisi enää mahtunut lapsijoukko suojan ankaralta sadekuurolta.
  • Heinätyö tarinoita Tyrnävän Korvenkylän talokkailla Vesaloilla oli kesäisin kuivaa heinää kohtalaisia määriä, pinta – aloja. Eräänä 1950 – luvun heinätöiden helteisenä kuumana päivänä korjattiin kiirellä kuivaa heinää latoihin sielläkin. Kova, kovasti jyrisevä vihainen ukkonen elämöi, jyrisi ja salamoi sekä möyrösti taivaanrannalla. Päälle se oli nousemassa vauhdilla, äkäisesti ja äänekkäästi salamoiden. Olimme juuri ja juuri saanet silloin työstettävän Alavainiomme heinät turvallisesti suojaan niittylatoon. Näköetäisyydellä kyläläisnaapurimme Vesalat kokosivat kiireellä heiniä niittylatoonsa. Me seurattiin heidän hikisiä kiireellisiä puuhailujaan seisten sateelta suojassa niittylatomme räystään alla. Heidän kiireisiä heinänkorjuu puuhailuja katsoessamme Oiva veikkamme totesi, että hehän tekevät heinää ”kuin elokuvissa”. Lähteitä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Caesar https://www.google.com/search?q=hein%C3%A4ty%C3%B6t&tbm=isch&source=univ&client=firefox-b-d&sa=X&ved=2ahUKEwiZiee_0-HiAhWjlosKHcc5AG4QsAR6BAgAEAE&biw=1336&bih=630 https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4seiv%C3%A4s https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Maatalouden_historia https://fi.wikipedia.org/wiki/Niitty https://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/marjastus https://www.talouselama.fi/uutiset/kyllastyi-kyykkimiseen-hillasuolla-is-keksi-ratkaisun-jota-piti-piilotella-viisi-vuotta/c69a6330-65a2-3093-962c-6c8b1ed8ee0d https://www.aarrelehti.fi/uutiset/artikkeli-1.255622 https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4 http://historiamies.suntuubi.com/?cat=1&lang=fi&preview=1 https://sites.google.com/site/heinatoista/ https://maukkelijunttila.wordpress.com/ http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/tag/heina/ http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/heinamailla https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.346638 http://www.lassilantaimisto.fi/marjakasvit.html http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/tag/vanhaan-aikaan/ http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/heinamailla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *