Toukokuun 2018 tarinaani

FM Mauri Junttila

Toukokuu nimi tulee toukotöistä. Niitä tehdään Suomessa toukokuussa. Isännät etelä – Suomessa kylvävät pitkäikaisia viljalajikkeita varhain toukokuussa ja pohjoisempana sekä Lapisssa kylvetään lyhytaikaisempi lajikkeita myöhemmin. Kylvötyöt tehdään kevään edistymisen mukaan.

Luonnon heräämisen aikaa

Luonto herää voimakkaasti tulevaan kesään toukokuussa. Kasvillisuus aloittaa uuden alkaneen kevään ja kesän voimakkaat kasvamisensa. Lehtipuihin ja pensaisin alkaa kasvaa silmuja ja sitten kohta niihin puhkeavat lehdet. Ruoho alkaa kasvaa ja vihertää. Luonnonkukat alkavat myös kukkia.

Muuttolinnut palaavat enimmäkseen toukokuussa. Siksikin, koska kevään edistyessä niille alkaa löytyä ravinnoksi hyönteisiä, matoja sekä toukkia. Lintujen lentoa voidaan ihailla taivaalla ja kuulla niiden iloista liverrystä ja laulua. Vesilinnut uivat kauniisti ja kisailevat kivasti joissa ja järvissä.

Linnut alkavat valmistaa toukukkaina ja kiireellä pesiään. Ne alkavat munia niihin muniaan niiden kuoriutua uusiksi lintusukupolviksi. Sammakot kurnuttavat iloisina ja puuhakkaina lammikoissa ja rapakoissa. Kalat valmistautuvat myös uuden kesän kutuaikaan ja lisääntymiseen.

Erilaisia toukokuita

Pitkänomaisessa, kaukana pohjoisessa sijaitsevassa Suomessa on paljon erilaisuutta kevään, kesän tulon ja toukokuiden suhteen. Lapisssa joinakin kesinä vielä hiihdetään ja lasketaan mäkeä, kun etelä – Suomessa on jo kesä. Esimerkiksi Lahdessa, Salossa ja Vantaalla kukat kukkivat ja puissa on jo pieniä lehtiä toukokuussa.

Ehkä kesän auringonvoima ja vuorokausien pitkä valoisuus vaikuttavat, että meillä on elämää myös kaukana pohjoisessa? Esimerkiksi Sallassa kasvaa suuria tukkipuita ja siellä on aikoinaan ollut valtavan suuria autosavotoita. Suomussalmella on jossain määrin mansikanviljelyä. Vuolijoella emännät leipovat oman pellon ohrasta rieskaa. Valiolainen osuuskunta Itämaito on vahva meijeri Kainuussa. Kuusamon osuusmeijeri on suosittu hyvien juustojensa kanssa.

Lumien lähdöt ovat kovin eriaikaisia Suomessa. Esimerkiksi keskiviikkona 18.4.2018 Kajaanissa olivat kaikkialla vielä vahvat luminietokset. Kadut olivat vasta edellisenä päivänä vapautuneet jäästä ja lumesta. Kuopiossa näki jo selvät tulevan kevään merkit. Lahdessa ja muualla Salpausselän eteläpuolella ei ollut enää laisinkaan lunta eikä enää merkkejäkään menneen talven lumista.

Hyvin paljon on ollut erilaisuutta toukokuissa, kun niitä muistelee aikojen saatossa olleina. Joskus, Oulun korkeudella oli vielä lähes hiihtokelejä äitienpäivänä. Se oli eräs 1950 – luvun alun äitienpäivä, kun Tyrnävän Korvenkylän Mauno veikkamme tuli meille vierailulle Muhokselta juuri käytettynä ostamallaan kauniin punaisella Ford henkilöautollaan. Lähdimme meiltä porukalla vierailulle lähistöllä asuvan serkkumme Alpo Pasasen luo. Alpon kujalla oli niin suuri lumikinos, että jouduimme kävelemään loppumatkan.

Se oli eräs 1950 – luvun alun poikkeuksellisen lämmin kevät. Varhaisen kevään vappu oli lämmin. Linnut lauloivat ja maa sekä puut vihersivät. Junttilan Inkeri aloitti polkupyörällä ajon opettelunsa viimeistelyn. Hän oppikin sille lämpimälle vapulle sen tärkeän taidon hyvin hallituin taidoin.

Kohta hän ajeli vanhalla Korvenkylän multakylätiellä kovaa vauhtia kaverinsa Tolvasen Railin kanssa. He polkivat sellaista vauhtia, että heidän vauhtinsa ja ajoviimansa olivat jopa kaataa nurin pienen keväisten pikkulintujen lentoa seuraavan uteliaan Maurin.

Toukokuun juhlia

Vuotuisesta kevään juhlasta vapusta saa kuvan, että se on kaikkien juhla. Mutta, esimerkiksi ylioppilaille se on kovasti tärkeä ja merkittävä lähes riehakas juhla. Kansakoululaiselle vappu oli kiva vapaapäivä ja lähestyvän kevään ja kesän merkkipäivä. Kansakoulussa ei ollut ennen vanhaan vappujuhlia, vain äitienpävää juhlittiin.

Maaseudulla juhlittiin vanhaan aikaan melko vähän vappua. Simaa tosin valmistettiin aina vapuksi suuret määrät. Tippaleipää ei ollut, mutta makeita munkkirinkeleitä ja munkkeja oli syödä runsaasti.

Se vaikutti paljon vapun juhlintaa maaseudulla, että vappu oli juuri alkaneitten toukotöitten aikaan. Oli tärkeää ja kiire saada toukotyöt hyvälle alulle. Oli tärkeää saada kaurat ja ohrat joutumaan hyvissä ajoin kasvuun lyhyelle kesälle. Karjanlannan levitys kauran – ja ohransiemeniä odottaville pelloille oli vappuna tärkeämpää puuhaa maalla, kuin näyttävä ja riehakas vapunjuhlinta.

Ei maaseudulla ollut ennen juurikaan ylioppilaita, joiden juhlan vapun nähtiin olevan. Työtä tehtiin maalla ennen todella paljon – vappunakin . Siksikin vapun juhlien muistaminen jäi ennen vähälle nimenomaan työkiireitten takia. Maatyöt tehtiin ennen hevosilla ja pääosin paljolla ihmismäärällä.

Autojen lisääntyminen maaseudulla vaikutti vapun juhlinnan suosion kasvuun. Kun, autoiltiin Tyrnävältä Ouluun, niin johan vapun juhlinta näkyi. Katukuvassa oli vappumarssijoita ja suuria kulkueita viuhkoineen ja karnevaalitunnelmineen. Katujen varsilla ja Oulun torilla oli paljon kojuja joissa myytiin ”pilvin pimein” vappuun liittyvää. Erityisesti ylioppilaat erottuivat valkolakkeineen.

Äitienpäivänä

Haurukylän kansakoulussa oli ennen 1950 – luvulla aina toukokuun II sunnuntai äitienpäiväjuhlat. Se oli kyläkansakoulun tärkeä ohjelmallinen tapahtuma. Koululaiset esittivät äitienpäiväksi sopivaa ohjelmaa. Äitienpäiväksi valmistettiin lasten toimesta paperisia äitienpäiväkukkia äideille.

Tänään noin satavuotias äitienpäivämme on saanut alkunsa USA:sta. Suomessa äitinpäivää juhlittiin ensi kerran vain pienessä Pohjanmaan Alavieskan kunnassa. Kohta äitienpäivästä tuli meille koko Suomeen tärkeä vuotuisjuhla ja liputuspäivä. Äitienpäiväksi vakiintui meille melko pian toukokuun II sunnuntai.

Eräs merkittävä tapahtuma oli sekin vanhaan aikaan, kun Tyrnävän Korvenkylän Alasaarelan Aino emäntä oli osallistunut presidentin linnassa järjestettyihin ansioituneitten äitien äitienpäiväjuhlaan. Niihin oli sisältynyt arvokkaat juhlat ja ansiomitalien jako. Presidenttinä oli silloin Urho Kekkonen.

Toukokuun monista puuhista

Juuri 1950 – luvun alussa Tyrnävän kirkolta pyöräili eräs nätti ja reipas kerhoneuvojanainen Tyrnävän Korvenkylään. Hän innosti meidätkin puuhaileman kasvimaan kanssa. Olisiko hän myös antanut meille pienen määrän harvinaisempia kurpitsan siemeniä? Porkkanan ja punajuuren siemeniä oli ollut mahdollista ostaa Tyrnävän kaupoista jo iät ajat.

Isä kynti meille Esterillään kasvimaan asuinrakenuksen ja kujan väliin. Muistan, kuinka koivujen vahvoja juuria paukkui poikki Esterin vältin edessä. Kasvimaastamme tuli muutamien aarien kokoinen.

Siellä oli entuudestaan kasvamassa muutamia viinimarjapensaiksi sanottuja. Ne olivat musta – ja punaherukkaa. Paljon, syksyisin marjoja antavia ne olivat. Niitä oli säilöttäväksi kellariin.

Minun kasvimaaosani oli porkkanalla. Ne eivät erityisen hyvin kasvaneet. Minä olin kait kovin laiska keräilemään rikkaruohoja porkkanamaaltani.

Inkerillä olivat kurpitsat kasvamassa hyvin lannoitetussa maassa, lämpimässä asuinrakennuksen seinän vierustassa. Ne kasvoivat todella hyvin. Saimme syödä niistä monet kerrat äidin keittämää makeaa kurpitsakeittoa.

Myöhemmin Anni äidillämme oli kirkkaasta muovikelmusta ja pienistä rimoista rakennettu vajaan kolmen metrin korkuinen ja pohja – alaltaan noin 5:n neliömetrin muovikasvihuone aitan auringon puoleisella seinustalla. Hänellä kasvoi siinä tomaattia ja kurkkua. Niitä tuli syksyisin paljon.

Toukokuulta alkoi koulun kesäloma

Kansakoulussa olivat ennen toukokuun lopussa kevään päättäjäisjuhlat. Suvivirren laulamiset olivat ennen vanhaan vankkoja perinteitä. Suvivirsi keväällä kuului suomalaiseen kouluperinteeseen. Reippaaasti ja kauniisti se raikui esimerkisi Temmeksen Haurukylän kansakoulussa.

Kansakoulun päättäjäisjuhlat olivat toukokuun lopussa. Kesäkuun alusta alkoivat kesälomat. Kesälomat olivat pitempiä ennen. Kouluviikot olivat kuusipäiväisiä. Se vaikutti, että kesäloma oli pitempi.

Vanhaan aikaan 1950 – luvulla oli keskikoulun pääsykoe. Esimerkiksi Tyrnävän yhteiskouluun se oli heti kesäkuun alusta. Sinne mentiin kansakoulusta saatu ns. opettajan suosituskirje mukana. Se oli saatu suljetussa kirjekuoressa. Pääsykokeen tulokset saatiin käydä lukemassa yhteiskoulun ulko – oveen kiinnitetystä paperista muutaman päivän päästä pääsykokeesta.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukokuu

http://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/toukokuu/

http://www.kulttuurinvuosikello.fi/kuukaudet/toukokuu/

https://puutarha.net/artikkelit/7725/toukokuun_vinkit.htm

http://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli-303.html

http://www.tunturisusi.com/juhlat/toukokuu.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4loma

http://notes.evl.fi/virsikirja.nsf/virsi/571?OpenDocument

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv%C3%A4

http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/suuret-autosavotat/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/18/maailman-suurin-tukkisavotta

Tyrnävän keskikoulun uusia keskikoululaisia syksyllä 1958. Opettaja kuvassa Keijo Ahti
minäkin juhlin vappua

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *